Työntekijälähettilyys viestinnän keinona

Työntekijälähettilyys viestinnässä

Työntekijälähettilyys (eng. employee advocacy) on sanana kamala, mutta markkinoinnin ja viestinnän keinona taas yllättävän toimiva ja välillä myös väärin ymmärretty. Työntekijälähettilyydellä tarkoitetaan yleensä työntekijöiden suunnittelemaa ja tekemää markkinointia. Lähettilyys voi liittyä esimerkiksi suositteluviestintään tai puskaradioon, vaikka nykypäivänä suurin osa (tästäkin) viestinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Käytännössä kenen tahansa, joka kertoo työnantajastaan tai tämän tarjonnasta eteenpäin joko suullisesti tai jonkin välineen kautta, voidaan mieltää olevan työntekijälähettiläs tai yrityksen markkinoija.

Työntekijälähettilyyden on todettu parantavan työtyytyväisyyttä ja sitoutumista organisaatioon (1). Lisäksi työntekijöillä on yleensä laajemmat verkostot kuin yrityksellä yksinään (riippuu tietysti yrityksen koosta ja työntekijöiden määrästä) ja ihmiset luottavat enemmän tutulta tai yksittäiseltä ihmiseltä saatuun arvioon tai viestiin, verrattuna esimerkiksi suoraan yritykseltä tulevaan markkinointiviestintään. Työntekijältä tullut viesti jaetaan jopa 24 kertaa useammin verrattuna yritykseen virallisiin kanaviin. (2)

Mikseivät kaikki sitten jo markkinoi omaa työnantajaansa?

Siitä ei ole kauhean kauaa, kun työntekijöille vielä jaettiin toimintaohjeita siitä, kuinka kertoa työnantajastaan sosiaalisessa mediassa. Ohjeistuksissa on saatettu hyvinkin tarkasti kertoa, mitä kaikkea ei saa kertoa ja miten ei tule toimia. Monella on edelleen pelko, että ei ole oikea henkilö kertomaan yrityksen asioista tai ei ole varma että kuinka pitäisi toimia. Asenteita ei ole helppo muuttaa eikä aiempia ohjeistuksia kumota.

Toisekseen, monien asioiden tulee olla kunnossa, ennen kuin työntekijälähettilyydestä saadaan haluttua hyötyä. Organisaation kulttuurin ja strategian pitää olla linjassa viestittävien asioiden kanssa, ja työntekijöiden pitää olla aidosti tyytyväisiä työnantajaan sekä omiin työtehtäviinsä. Lisäksi johdon pitää myös olla sitoutunutta viestimään. Mikäli yrityksen johto ei halua käyttää omaa nimeään viestintään, miksi työntekijöiden pitäisi? Esimerkin voimalla johtamista ei pidä aliarvioida tässäkään asiassa.

Hyviä lähtökohtia työntekijälähettilyyteen

Finnair Instagram

Mielestäni Finnair on saanut työntekijälähettilyyden otettua hienosti mukaan omaan viestintäänsä. Kannattaa käydä kurkkaamassa esimerkiksi Finnairin oma sekä muutamien työntekijöiden tilit Instagramissa ja katsoa kuinka työntekijät kertovat kuinka mahtava yritys Finnair on. Rekrymainoksessakin kerrotaan ensimmäisenä, kenen kanssa tekisit töitä, jos hakisit heille töihin.

Ajattelutapa, jossa kaikki ovat yrityksen markkinoijia, on lähettilyyden perusta. Viestinnästä pitää tottakai tehdä helppoa ja siihen tulee kannustaa, mutta ilman oikeanlaista kulttuuria ja johdon esimerkkiä, työntekijälähettilyys saattaa tuntua päälleliimatulta ja tylsältä. Kun perusta on kunnossa, voidaan lähteä kannustamaan ja kouluttamaan työntekijöitä viestijöiksi. Alla olevassa graafissa on esitetty ideoita, kuinka työntekijälähettilyyttä ehkä kannattaa lähestyä.

Työntekijähettilyys, tee näin

Lähteet:
1) Yeh, Ying-Pin (2014): Exploring the impacts of employee advocacy on job satisfaction and organizational commitment: Case of Taiwanese airlines. Journal of Air Transport Management, Vol. 36, s. 94–100
2) Frank, Jason (2015): From engagement to empowerment – employee advocacy in the social economy. Strategic HR Review, Vol. 14 (4).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *